Riku on kaukana, ja vaikka hän saattoikin minut kotiin puhelimen välityksellä kävellessäni yliopistolta kotiin, niin heti puhelun loputtua tuli voimakas ikävä. Kissat nukkuvat ja televisio tunkee melusaastetta yhdysvaltain politiikasta, mutta olo on apea, hiljainen ja hyvin yksinäinen. Kaipaan Rikun syliä.
Satu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti