Riku on palannut töihin

ja raportoinee siitä ehtiessään. Minä jäin puolestaan kotiin vauvan kanssa. Koska meillä ei ole vielä vakiintunutta rytmiä, menemme vauvan aikataulujen mukaan. Juuri nyt hänen aikataulussaan lukee "torkku", joten olen pitkästä aikaa saanut hetken rauhassa touhuta tietokoneen kanssa. Hänen vatsavaivansa ovat hetkeksi ainakin rauhoittumaan päin, joten sekään ei pidä häntä hereillä. Ihan tulee sellainen olo, että tämähän voi sujua :).
Ulkona kevät on ilmeisesti vaihtunut talviseen viimaan, mutta silti uskaltaudun sinne iltapäivätorkkuja kutsumaan muutaman tunnin päästä.
Täällä on itse asiassa hyvin rauhallinen tunnelma, kun olen kahdeksasta kotona olevasta oliosta ainoa hereillä oleva. Kaikki kissatkin nukkuvat. Ja hetkinen, tuossa on perustavanlaatuinen vika. Olen hereillä. Taidanpa mennä hetkeksi pitkälleen ja ottaa torkut :). On sitä univelkaa sen verran paljon, että uni kannattaa aina.

Loput esittelyt

Esittelimme eilen Ronjan niille kavereille, jotka eilen pääsivät häntä katsomaan. Tytöllä oli hieman huono päivä mahan möyriessä ja hän viihtyi parhaiten rinnalla. Onneksi kaverit ovat suvaitsevaisia ja vahva vatsaisia :).
Olemme aloittaneet myös grillikauden kevään kunniaksi. Riku paistoi loistavia bramborakeja ja pihvejä muurinpohjapannulla, jolla on tänä keväänä tehty myös muurinpohjalettuja. Se on mahtava härveli.
Asunto muuntautuu hiljalleen. Eilen kommentoin kaverille, ettei hän ole tainnut kahta kertaa nähdä samaa huonekalujärjestysyä. Meillä asiat vielä etsivät optimaalista paikkaansa muuntuvissa tarpeissa. Muutos lähtee harvoin minusta. ;)
Viherseinä (eri kuin freshwall) tuntuu toimivan hienosti ainakin pääosin. Yksi salaatti on hukkunut ja basilika on meinannut kuivua, kissat on syöneet rönsyliljat. Muuten kaikki hyvin. Mahtava vekotin.
Täällä univelkaa mutta muuten kaikki hyvin.

Nimenantajaiset

Eilen pidettiin Ronjan nimenantajaiset joissa hän sai nimekseen... Ronja. Yllättävää, vai mitä?
Yhtä kaikki Ronja on nyt esitelty suvulle ja kummeille ja kummit on esitelty suvulle. Tai ainakin merkittävälle osalle sukua, siskoni ei miehineen päässyt paikalle ja Sadun sisaruksista oli paikalla 50%.
Ensi viikonloppuna on vuorossa mahdollisuus ei-sukulaisille tulla tapaamaan Ronjaa. Joitakin innokkaita on jopa ilmoittautunut :)

Muina tapahtumina kevät on saapunut Turkuun, yöllä oli pakkasta ja vielä kahdeksan aikaan oli kuura maassa, nyt on kuitenkin jo melkein 8 astetta lämmintä. Isyyslomaa on jäljellä enää 1 päivä (huominen) sen jälkeen siirryn talvilomalle. Tavallaan kreivin aikaan, koska talvilomakausi päättyy päivää myöhemmin kuin talvilomani. Kolme viikkoa on mennyt siivillä, viikko vielä jäljellä yhteistä kotonaoloaikaa, saa nähdä mitä sitten tapahtuu kun joudun palaamaan töihin.

Ronjan nukutusta ja terassilla touhuamista

Otin aamukolmelta Ronjan nukutusvastuun Sadulta, joka ei ollut nukkunut kunnolla siihen mennessä. Ensimmäisen puolen tunnin ajan kokeilin kaikkea mitä keksin, mutta sain Ronjan rauhoittumaan vain hetkiksi kerrallaan. Sitten, ilman ennakkovaroitusta, Ronja vain rentoutui ja nukahti syliini. Siirsin hänet rahin päälle nukkumaan ja jäin odottelemaan varmana pitämääni pikaista heräämistä. Aika kului ja kului ja kului ja sitten olikin jo aamu. En ollut itse nukkunut lainkaan kolmen jälkeen, mutta Ronja nukkui seitsemään, Satukin melkein seitsemään.
Kävimme ensimmäisessä lastenneuvolassa, jossa todettiin Ronjan kasvun lähteneen hyvin käyntiin, pituutta oli tullut lisää 3 senttiä, painoa edellisestä mittauksesta 200 g ja päänympäryskin oli kasvanyt kahdella sentillä.
Neuvolan jälkeen soitti kuljetusfirman tyyppi ja toi pihaan lavallisen terassilaattoja. Asentelin heidät paikalleen ja pystytin päivänvarjon (sekä kiinnitin siihen hyttysverkon) ennen lounasta. Hyttysverkko kaipailee vielä vähän hiekkaan pysyäkseen paremmin paikallaan (maarajassa on tarkoitukseen varattuja pusseja).

Pieni teksti ennen vauvan heräämistä

Imettäminen, nukuttaminen, vaipan vaihto ja väsymys. Muutamalla sanalla tuo kuvaa aika täydellisesti arkeani. Siitä puuttuu kuitenkin vielä suloinen uusi vauva, joka tekee tästä kaikesta vaivan arvoista. Nyt kuitenkin ymmärrän veljeni sanat, kun hän sanoi, että vaihe ei kestä kauaa, mutta tuntuu kestävän ikuisesti. Univelka ja rikkonaiset vuorokaudet tuovat illuusion siitä, että aika ei kulu. Onneksi se kuitenkin vääjäämättä kuluu ja jokainen päivä vie lähemmäs aikaa, jolloin hänelle tulee jonkinlainen rutiini. Se edellinen hieno rutiini ei nimittäin kestänyt. Onneksi myös meitä on kaksi, jolloin minulla on mahdollisuus toipua synnytyksestä ja kasvaa tähän äitiyteen hieman rauhallisemmin kuin muuten pitäisi. Eli kaikki hyvin ja uskon univelankin loppuvan joskus muutaman vuoden päästä :).

Vauva-arkea

Vauva-arki on vallannut elämämme, kaikki pyörii pienen ihmisen tarpeiden täyttämisen ympärillä (kuten kuuluukin). Syöttämisessä en voi paljoakaan auttaa, joten olen sylittäjä, vaipanvaihtaja, kärryntyöntäjä ja kaupassakäyjä.
Ronja alkaa osoitta enimmäisiä merkkejä jonkinlaisesta rytmistä. Hänellä on tiheän syömisen kausia ja pidempiä unijaksoja. Ja koska tätä on jatkunut jo kaksi (2) päivää, huijaamme itseämme uskomanan että tämä jatkuu :)
Eilen Ronja oli mukanamme asioita hoitamassa. Lomake jolla hänen virallinen nimensä ilmoitetaan on nyt postissa, matkalla maistraattiin. Ronjalla on myös oma tili pankissa ja saimme pankkivirkailijalta kuulla ettei lapsilisää voi suoraan ohjata lapsen nimissä olevalle tilille. Outoa on moinen ja aiheuttaa tarpeen rakentaa oma, jatkuva, maksu jolla raha siirtyy Ronjan tilille käyttötililtä aina lapsilisän maksupäivän koittaessa.
Ronja pitää todella paljon kärryajeluista ja olemmekin käyneet noin tunnin kävelyillä parina viime päivänä niin että Satu saa otettua päivätorkut kaikessa rauhassa. Ronja yleensä äpisee kun häntä puetaan ulkovaatteisiin, hiljenee kun hänet asetetaan kärryihin ja nukahtaa kun kärryt ovat olleet liikkeessä pari minuuttia. Ja sitten hän nukkuukin niin kauan kuin jaksaa kärryjen kanssa kulkea.
Nyt kun kevät alkaa koittaa, on myös aika viritellä Ronjalle ulkona nukkumismahdollisuus. Päätimme että takapiha on parempi vaihtoehto, sinne saamme helpommin sateensuojan ja aurinkosuoja. Etupihalla olisi koko päivän varjoa, mutta takapiha tuntuu jotenkin turvallisemmalta ratkaisulta.
Kissat haluavat jatkuvasti huomiota, leikittämistä ja sylejä. Yleensä toisen meistä sylissä on Ronja ja toisen sylissä yhdestä kolmeen kissaa. Muuten kissat ovat jo täysin tottuneet Ronjaan, edes Ronjan itku/huuto ei enää aiheuta kissoissa pakorefleksiä.

Univelkaa purkamassa

Ronja on nukkunut kahtena viime yönä todella hyvin. Viime yönä nukuin yhteensä yhdeksän tuntia (ensin 2, sitten 7 lisää) ja heräsin ilman mitään ulkoista ärsykettä, niin sanotusti luonnollisesti. Satu nukkui hieman vähemmän, hän kun imettää. Edellisyönä nukuimme vähän pienemmissä paloissa, mutta silloinkin pisin yhtäjaksoinen uni oli jo 4 tuntia (molemmilla).
Iltaisin Ronjalla on ollut keskikokoinen äpinä, jonka olen saanut (vaihtelevilla keinoilla) kuitenkin kohtuullisessa ajassa (alle tunti) loppumaan. Hän nukuu jo hyvin yksin, siis ei vieressä vaan äitiyspakkaslaatikkosängyssään ja Satu kertoo että hän yleensä herää itse vähän ennen kuin Ronjan täytyy saada syödä.
Univelkaa oli Sadulle kertynyt itseäni enemmän joten hänellä sitä vielä löytyy, omalta osaltani voin kuitenkin raportoida että alan toimia taas hyvin lähellä normaalitehoa :)
Toivomme että hyvä tilanne jatkuu.

Kotona taas

Olemme palanneet kotiin, viimeisen osastolla vietetyn vuorokauden aikana vauvan paino lisääntyi yli 100 grammaa, meille todettiin aamuisen punnituksen jälkeen ettei todellakaan tarvitse huolehtia vauvan ravinnonsaannista.
Kotiin tultuamme vauva onkin lähinnä nukkunut, hän söi puoleltapäivin ja sitten on nauttinut pari pientä välipalaa kunnes söi taast kuudesta eteenpäin 21 minuutin ajan.
Nyt kun syöttö loppui, on minun vuoroni ottaa vauva syliin.
Ihan ensimmäisellä viikolla emme ota vastaan vieraita, halukkuudesta käydä vauvaa katsomassa voi ilmoitella ja otamme sitten yhteyttä kun vierailu voidaan järjestää.