Useita eri vaihtoehtoja selattuamme ja mietittyämme päädyimme palaamaan Kannistoon ratsastustunnille. Tallinvaihto tuli ajankohtaiseksi, kun kyllästyimme epämääräiseen kielenkäyttöön, termien käyttöön ilman selityksiä ja opettajan asenteeseen, joka herätti ainakin minussa jopa anteeksipyytävän olon siihen, että päätimme valita hänen tallinsa. Hän ei vaikuttanut iloiselta siitä, että sinne tuli. Mietimme tosiaan kaikenlaisia vaihtoehtoja Kuumasta Rimuriin, joka on jo lähes 200km päässä, mutta päädyimme ensimmäiseen vierailemaamme talliin käytännön syistä. Se on lähellä (vain n. 55km - yhteen suuntaan, lähinnä kuitenkin moottoritietä). Nyt tunnin päästä mietin, miksi koskaan lähdimme sieltä. kokeilimme sitä silloin ensin, mutta Jaakkolan tallin hevoset silloin vetivät pidemmän korren.
Tunti oli upea! Täällä tallissa sai käyttää ohjaksia ja pohkeita, tietenkin istunnan tukena, mutta kuitenkin (Jaakkolassa piti yrittää vain melkein pelkällä istunnalla). Anne (joka on tallin pitäjä ja tuntien päävetäjä) selittää käyttämänsä termit ihanasti ja uudelleen, jos kysyy. Hän heti korjasi istuntaani (olen istunut liian takana satulassa) ja tunnilla vielä korjasi sitä siten, että hevosen kaartaessa keskelle hän ehdotti minun korjaavan istuntaani (selitti kaarron johtuvan siitä). Ratsastin jälleen Socratesilla ja Riku Buslalla. Lisäksi siellä oli joku kolmas tyttö, jolla oli varsin vauhdikas Darri (katso nimien oikeinkirjoitus tallin sivuilta, jos kiinnostaa). Tunti keskittyi perusteisiin, mikä oli ihanaa. Harjoittelimme voltteja ja pysähdyksiä aluksi ja näissä Socrates kulki ja totteli kuin unelma. Sitten aloimme harjoitella ravia. Anne ei anna raippaa, koska hänen mielestään pitää oppia avut sen sijaan, että hevonen ravaisi raipan pelossa. Lisäksi hevoset laittavat ratsastajan kyllä lujalle hidastaessaan jokaisen hidastavan avun jälkeen mutta odottaessaan juuri oikeanlaista apua nostaakseen ravin. Minulla oli ongelmia Rikun pärjätessa hienosti. Ensin en saanut millään nostettua ravia, mutta lopulta se sitten onnistui. Meillä molemmilla oli hieman ongelmia ylläpitää ravia (joka oli harjoitusravia, joka Annen mielestä pitää hallita ensin, jotta kykenee keventämään kunnolla - näin minuakin aikanaan opetettiin, joten se tuntuu hyvin tutulta. Sitten kun kevennykset opetetaan niin se on jo melkoinen huojennus). Ravin jälkeen harjoittelimme myös hieman tölttiä. Siinäkin nopeuden nosto oli ensin hankalaa ja sitten oli vaikeaa pitää tarpeeksi kauan hidasta vauhtia =). Anne kuitenkin antoi upeasti neuvoja mm. siitä, mitä tehdä, kun hevonen nojaa täysillä kuolaimiin (kuten Socrates teki), ja korjaili istuntaa ja asentoa. Lopuksi rauhoittelimme hevosia kävelyllä ja vielä talutuksella.
Lopputuloksena on jonkinmoinen helpottunut hullaantuminen talliin ja opettajaan. Anne opettaa perusteita ja tuntuu opettavan niitä hyvin. Jossain vaiheessa voi olla tarpeen hankkia lisäopetusta esim. Kuuman tallilta, sillä Anne ei ole asiantuntija askellajiopetuksessa (minkä sanoikin heti ja hyvin avoimesti). Kuitenkin toistaiseksi voin ilokseni ilmoittaa, että meillä on talli, jossa voimme käydä ja opetella ratsastusta! Yksi askel lähemmäksi Villa Issikkaa =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti