Kyllä täällä vielä

Ajattelin pitkästä aikaa minäkin kirjoitella tänne jotain. Kyllä minä täällä vielä potkiskelen eteenpäin. Jotkut päivät ovat vaikeampia kuin toiset. Usein kivuliaammat päivät tulevat putkissa, jotka kestävät jonkin aikaa ja sitten on taas hyvä putki. Nykyisin voin sikäli paremmin, että voin tehdä kaikenlaista, mitä en voinut sairasloman alussa tehdä. Voin joskus laittaa ruokaa, itselleni ainakin riittävästi, käydä pienillä kävelyillä, pestä pyykkiäkin. Ratsastaa voin, vaikka en sitä osaakaan täysin selittää kuin sillä, että hevosen liike on pääosin keinuva (ravia se ei selitä) tai sillä että olen liian keskittynyt tilanteeseen tunteakseni kipua. Autoilu on hankalampaa, joskus aikamoista tuskaa tärinässään ja kuoppaisilla Suomen teillä. Nykyisin voin myös aika lailla paremmin käyttää konetta ja lukea kirjoja. Yhdessä vaiheessahan nämä eivät ollenkaan onnistuneet. Mikä tärkeintä, tunnen voivani paremmin. Paluu töihin? en tiedä. Sairaslomaa on toukokuun loppuun näillä näkymin. Olen alkanut ajatella, että palaisin sen jälkeen töihin. Periaatteessa voisin selvitä siitä, mutta en ole ollenkaan varma. En tiedä, onko parempi palata töihin ja jäädä sitten uudelleen heti sairaslomalle vai pitää pidempi yhtenäinen sairasloma... No, sitä päätöstä ei tehdä nyt, vaan ehkä kolmen viikon päästä. Joten... sitä odotellessa. Nyt haen aamupalaa.