Kissat ovat tottuneet vauvan läsnäoloon talossa. Tuisku ei enää esim. pakene yläkertaan. Nyt kuitenkin on merkkejä pienestä mustasukkaisuudesta. Ronja vie aina yhden sylin ja usein kahden ihmisen ajan tai sitten toinen ihminen on poissa. Kissoille jää siis merkittävästi vähemmän sylejä, aikaa ja leikitystä. Tämä tarkoittaa, että vauvaa ei voi jättää yksin huoneeseen kissojen kanssa. Emme tosin tehneet sitä aiemminkaan, joten muutos ei ole merkittävä.
Vauvan vatsa on saanut huushollissamme määräävän roolin uniasioissa. Ronjan unta määrää siis paljolti mahan toiminta ja häiriöt. Ronjan uni puolestaan määrää minun unestani ja myös Rikun unesta, joten siis Ronjan vatsa määrää meidän kaikkien unesta. Olen aika väsynyt.
Kissat ovat tajunneet, että takapihalla on maailma ja sinne pääsee takaovesta. Pikihän päätyi pihalle, kun Riku vei sinne vaunut, jossa Piki nukkui. Piki, meidän hullu huutaja, tuli onneksi heti takaisin, kun Riku kutsui. Sasu sen sijaan yrittää paeta myös eikä hän tule kyllä kotiin ennen kuin on nälkä. Siitä hän kyllä tulee. Töpö meinasi paeta, koska takapihalla oli toinen kissa. Hän menisi myös seikkailulle. Saa nähdä, koska käy niin, että kissa pakenee enkä voi sitten juosta perään, kun vauva on täällä. Sitten vain odotetaan sydän syrjällä, että kissa palaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti