Jotenkin se aika vain jatkuvasti rientää pienen vauvan kanssa. Aikaa kuluu ja sen tuloksena on lähinnä vain hieman isompi vauva ja iso kasa muistoja. Nyt arki jo on hieman alkanut sujua ja jotain muutakin saa tehtyä. Eilen kävimme taas Laitilassa ja vaihdoimme asunnon välittäjää. Edelleen, jos joku tarvitsee taloa Laitilasta, niin ottakaa yhteyttä. Myös vuokraus mahdollinen. No, myyntipuhe nyt oli tuossa :).
Olen parhaillaan henkisenä tukena nukkuvalle tyttärelleni, kun hän ei pidä yksinolosta (huonoa evoluutiota olisi, jos täysin avuton olento pitäisi yksin olosta). Olen siis makkarissa hämärässä koneen kanssa eli ihan normaalia elämää :). Jos vielä nukkuisi öisin, niin se olisi mainiota. Unettomuuteni ei siis johdu lapsesta, joka nukkuu varsin hyvin näin pieneksi. On vain kaikkea pään sisällä pyörimässä ja ympärillä sattuu ja tapahtuu. Eiköhän tilanne ajan kanssa rauhoitu ja saan taas nukuttua. Tai keksin fiksumpia asioita tehdä keskellä yötä, kun sängyssä pyörimisen. Ehkä siirrän pysyvämminkin tietokoneen makkariin, kun en oikein päivällä ennätä sitä edes avaamaan. Ronja siis nukkuu hyvin yöllä, ei niin hyvin päivällä. Parempi näin päin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti