Ronja on jostain syystä todennut unen olevan tarpeetonta, tai ainakin pitkäkestoisen ja yhtäjaksoisen unen. Tai sitten maha vaivaa. Tai molempia. Viime yönä taas heräsin kahden tunnin välein sekä syöttämään että höplöttämään tyttöä pystyssä. Tyttö nukahti aina siihen, mutta sitä pitää sen verran jatkaa, että tyttö on kunnolla unessa eikä maha pääse heräämään kuin vasta sen kahden tunnin päästä. Olen jokseenkin aivan täysin puhki. En tiedä, miten vanhemmat, joiden lapsi herää jatkuvasti näin, yleensä selviävät pystyyn. Onneksi Riku oli kotona, niin hän saattoi ottaa tytön kantoonsa aamulla, kun omat kädet eivät toimineet tai jaksaneet kantaa kunnolla edes hillopurkkia. Rikun loma on siis alkanut ja minulle se tarkoittaa mahdollisuutta suihkuun joka päivä ja meidän tytölle se tarkoittaa sitä ilosta asiaa, että isä on kotona. He ovat hyvin suloisia yhdessä.
Saa nähdä, mitä kaikkea seikkailua me vielä kesän aikana teemme. Kävimme perjantaina keskiaikamarkkinoilla ja Ronja kulki hienosti rintarepussa ja otti kolmet pienet torkutkin siinä. Sen kanssa pääsemme siis hyvin liikkeelle. Saa nähdä, miten pitkälle me tänä kesänä lähdemme, sillä autossa tyttö joko nukkuu tai huutaa. Teemme kesäsuunnitelmia sen jälkeen, kun olen hieman toipunut pahimmista univeloista. Ehkä siis sitten syyskuussa - ensi vuonna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti