Tuparit ja flunssa

Eilen pidimme uuden Kolon tupaantuliaiset ja paikalle saapuivat yhtä lukuun ottamatta kaikki kutsutut. Perjantai-illan ja lauantaiaamun vietimme leipoen ja pilkkoen ja olimme valmiita noin puolitoista tuntia ennen ensimmäisten vieraiden saapumista. Olimme torstaina käymässä Hanen ja Katriinan uudessa kodissa ja siellä kuulimme heidän poikiensa pitävän pinaattiletuista. Olimme siksi lisänneet pinaattiletut omaan tarjontaamme, joka olikin hyvä asia.
Menu käsitti paimentolaispiirakat, vatruskat, pinaattiletut, sushin, chilidipin jonka seurana olivat porkkanat, kurkut, paprika ja kukkakaali sekä jälkiruokana juustokakku ja suklaadippi seuranaan viinirypäleet, hunajameloni ja omena. Ruokaa laittaessa tuntui siltä että tätä sitä sitten syödään ainakin sunnuntai, mutta toisin kävi. Ruokaa jäi jäljelle hyvin vähän, limuja sitäkin enemmän.
Illan ohjelmaksi oli suunniteltu lautapelejä ja keskusteluja, mutta lautapeliosuus jäi väliin. Keskustelua oli sitten senkin edestä.
Minulle alkoi nousta kuume illan lopulla ja tänään olo on ollut surkea, suunnilleen jokaista lihasta on särkenyt vuoronperään, pää kipeytyy jos nousen pois makuuasennosta ja kehon lämpö heittelee (josta syystä välillä on kylmä ja välillä tukalan kuuma). Satu on alkanut tänään oireilla ja kun hänellä on jo antibioottikuuri päällä, on tulkittaa että tämä tauti on virusperäinen.

Muina kuulumisina törmäsimme maniokkiin kauppahallissa ja päätimme kokeilla kotitekoisia mainiottilastuja. Ne onnistuivatkin hyvin, mutta mausteseoksesta tuli niin chilisä että lastuista noin puolet jäi syömättä. Ensi kerralla maistetaan ennen kuin maustetaan kaikki, mutta muuten kohtuullisen helposta ja hyvin maittavasta alku/välipalasta on kyse.