Hitaasti hyvä tulee

Eiliseltä kauppahallissa käynnillä mukaan tarttui kaksi porsaan potkaa (tuoretta) joista ensimmäisen laitoimme tänään ruoaksu. Resepti löytyi ihmeellisestä internetistä ja kauppamatkan jäleen (piti ostaa yrttejä ja viiniä) aloimme hommiin.
Ensimmäiseksi havaitsimme ettei meillä ole tarpeeksi isoa kattilaa. Toisen kauppamatkan jälkeen viisilitraiseen kattilaan laskeutui ensin potka, sitten vesi ja sitten loput reseptin ainesosat. Konjakkia emme muistaneet ostaa, kaapista löytyi XO:ta, joka sopi ruoanlaittamiseen mainiosti.
Keitimme lihaa noin kolme tuntia ja poikkesimme reseptistä siltä osin että teimme sen kaveriksi bramborakia, emmekä kokeneet kaipaavamme kastiketta. Prahantyylinen ruoka valmistui viiden korvilla ja nyt se on syöty. Herkkua oli. Yhdestä potkasta riitti molemmille ja vähän jäi ylikin. Luuta yritimme tarjota tuttavan koiralle, mutta Jöröllä on masu sekaisin.
Epäonnistumisen varalta hankittu kakkospotka on nyt siis käytettävissä huomista varten :)
Roperintamalla LltK on kesälomatauolla, tällä kertaa lomailee Suvi. Olen onnistunut kirjoittamaan tapahtumia auki sen verran että uskoisin selviäväni ainakin seuraavasta pelisessiosta, toki jos hahmot lähtevät aivan odottamattomaan suuntaan voi olla etten selviäkään.
Töissä ensimmäinen deadline on julkistettu ja se on nk riittävän lähellä. Nyt kun vielä joku kertoisi mitä siihen mennessä on tarkoitus saada aikaan.

Paluu normaaliin

Eilen oli ensimmäinen päivä kuukauteen kun en ajatellut Laitilan remonttia, sen sijaan kävelimme Sadun kanssa Mikon ja Suvin luokse jossa pelautin Long live the King:in (muistaakseni) kolmannen pelikerran. Tällä kertaa matka eteni Tashalista Trobridge Inn:iin ja vanhoihin luoliin sen alapuolella. Menneen maailman velho tavattiin ja Lothrimin laboratorio löydettiin. Loppujen lopuksi hahmojen käsiin jäi satakunta kirjaa joista puolta ei saa avattua ja toinen puolikas on kirjoitettu tuntemattomalla kielellä, ihan hyväkokoinen (joskin lukuhaasteellinen) kirjasto siis. Ennen seuraavaa pelikertaa on pohdittava ketkä muut kirjastosta saavat kuulla ja miten he siihen reagoivat.
Olen nukkunut levottomasti noin viimeisen viikon ajan, jos herään mistään syystä ovat aivot olleet samantien hereillä eikä uneen palaamisesta ole ollut toivoakaan. Viime yönä heräsin kahdesti ja palasin molemmilla kerroilla uneen ilman ongelmia. Näyttää siltä että remonttistressi (nyt siis lopultakin kaikkien näiden vuosien jälkeen tiedän milä stressi tuntuu eikä se tunnu hyvltä) alkaa olla ohi ja olen palaamassa normaaliin toimintaan.
Tänään olisi tarjolla grillaamista Naantalissa Hetan ja Tommin luona, huomenna paluu töihin. Myös kattolamppuja pitäisi ostaa ja jossain vaiheessa asentaakin, saa nähdä mihin energia riittää (toistaiseksi ei ole riittänyt aamupalan tekemiseen vaikka olen ollut hereillä noin tunnin).

Pääsiäinen

Meni rentoutuessa ja ladatessa akkuja. Tämä alkuvuosi on ollut niin hektinen että väsymys on päässyt kertymään pikku hiljaa pahemmaksi ja pahemmaksi. Nyt on kuitenkin parempi olo, sekä siksi ettei ole tarvinnut oikeastaan poistua kotoa (kävelyitä lukuun ottamatta) neljään päivään ja toisekseen siksi että häiden ja häämatkojen kuvatodisteet ovat lopultakin päätyneet nettiin. Kolon kuvasivuilta löytyy nyt yhteensä kolmisensataa kuvaa näistä tapahtumista. Erityisen kiinnostuneille on varattu vielä ainakin kahdeksansataa kuvaa jotka eivät selvinneet seulastamme, näitä voi tulla ihmettelemään Koloon jos on aikaa tapettavanaan.
Huomenna ensimmäinen Kulthea-peli noin puoleen vuoteen ja suhtaudun pelinjohtamisenkin tulevaisuuteen optimistisemmin kuin aikoihin. Spiraalipeli oli torstaina, joskaan pelaajat eivät ole vieläkään vaivautuneet kirjoittamaan spiraalin blogiin mitään asiaan tiimoilta, se peli on lähtenyt käyntiin ihan ok, mutta pitää pureutua vähälle huomiolle jääneeseen teemaan ensi kerralla enemmän, siis elleivät pelaajat jälleen toimi toisin :)
Huomenna kuitenkin Tuusulaan ja torstaina muistaakseni Lahteen, projektipäällikön arki on ihmeitä täynnä...

Take taas takana

Tänään oli taas takepäivä, eli tavoite- ja kehityskeskustelu esimieheni kanssa. Kävimme läpi performance review:n jossa esimieheni arvosti minut vielä itseäni ylemmäksi ja keskustelimme tulevista tehtävistänim. Tai oikeammin siitä mitä vanhoista tehtävistäni jatkaisin ja mitkä siirtäisin eteenpäin.
Havaotsin että vuoden aikana olin onnistunut haalimaan itselleni seitsemän enemmän tai vähemmän toisistaan riippumatonta tehtävää. Näistä yhden saan pitää sellaisenaan, toinen päättyy ennen kesälomia, kolmas on minun niin kauan kuin se ei haittaa stm-hanketta ja neljännestä vedän pilottiprojektin ja annan sen sitten eteenpäin kloonattavaksi. Viidennen, kuudennen ja seitsemännen luovutan eteenpäin ensi tilassa. Ja kuten on maailmassa on tapana käydä, viides oli päättänyt aktivoitua oikein kunnolla take-keskustelujen aikana ja puhelin sitten sen parissa puhelimeen vielä ajaessani keskustaan hakemaan takkejani pesulasta.
Nyt kuitenkin seuraavat 15 kuukautta ovat selvillä noin niinkuin toimenkuvan kannalta ja esimieheni jopa ymmärsi kun valitin että olin budjetoinut 3,000 kilometriä ajoja tämän projektipäällikkyden ansiosta ja autolainan maksamisesta tulee ongelma ellei ajoja tuohon tahtiin kerry. Palkankorostusta siis suositellaan, alkaen elo/syyskuussa, mutta varmuuden tulen saamaan vasta tuolloin.
Huomenna herätys 5:45, sitten Kupittaan asemalle ja Helsinkiin jossa palaveri 9:00 - 11:00. Sitten lounaalle ja miettimään mitä tehdä seuraavat neljä tuntia ennen lentokentälle suunnistamista. Lentäen Rovaniemelle, siellä Hotelliin, oletettavasti illalliselle kollegojen kanssa ja sitten nukkumaan. Ylihuomenna infotilaisuus Lapin asiakkaille ja sitten paluumatkalle kohti kotia. Lento laskeutuu (ellei ole myöhässä) ylihuomenan kello 21:30. Hohhoijaa taas. Sitten onneksi rennohko torstai ja pitkä pääsiäisviikonloppu. Ja sen jälkeen pitäisi sitten iskeä stm-hankkeen kimppuu oikein kunnolla.
Nyt näyttää sitten siltä että matkustelu vähenee joka voisi jopa johtaa siihen että ennättäisin taas paneutua pelauttamiseen edes vuotta 2005 etäisesti muistuttavalla innolla.

Talvi ja terveys

Eilen oli Sadun magneettikuvaus, valitettavasti uutiset joita saimme olivat luonteeltaan huonoja. Kerromme asiasta lisää kun itse tiedämme paremmin, mistään hengenvaarallisesta tai välittömästä asiasta ei kuitenkaan ole kyse.
Tänään jäin Sadun seuraksi kotiin sen sijaan että olisin lähtenyt Helsinkiin palaveeraamaan. Kävimme keskustassa hoitamassa joitakin häihin liittyviä asioita ja olimme siellä kun alkoi oikein kunnon lumipyry. Kotimatkalla näkyvyys oli vain muutamia kymmeniä metrejä ja sen vähäisen ajan kuluessa jonka kaupungilla vietimme oli satanut jo 10 senttiä lunta.
On piristävää että ympärillä on kylmän lisäksi valkoista. Ja kun pakakstakin on kestänyt yhtäjaksoisesti jo monta päivää niin tämähän alkaa tuntua oikealta talvelta. Nyt vain toivomm että kahden ja puolen viikon päähän ilmaantuu samanlainen keli.
Kissat viettävät paljon aikaa syleissä, ilmeisesti vastapainoksi kylmälle ulkoilmalle, se on oikein sievää.
Uusi pelini sai nimen ja pelaajat, uteliaille sivullisille mainittakoon että pelin etenemistä voi seurata täällä.
Toivumme huonoista uutisista ja palaamme normaaliin. Onneksi on tätä huolehdittavaa häiden ja häämatkan merkeissä...

Pelin loppu

Eilen pelasimme viimeisen Phantoms-pelin. En ole vielä koskaan ollut vastuussa kampanjan päättävästä teosta hahmonani, siis ennen eilistä. Hahmoni ajautui tilanteeseen jossa hän ilmiantoi kolme kampanjalle tärkeää eph:tä FBI:lle ja samalla jakoi neljän hengen pelaajaryhmän kahteen osaan. Teon tekohetkellä koin akuuttia ahdistusta, mutta se helpotti nopeasti. Nyt olo on, en oasa sanoa, osittain huojentunut ja osittain pettynyt.
Peliä pelattiin kauan, mutta harvoin. Pelien välillä oli pitkiä taukoja ja yksi pelaajista oli juuri muuttanut Rovaniemelle tehden pelin tuelvaisuudesta jokseenkin haasteellisen. Pelinjohtajakain suunnittelee maastapakoa Nipponin ihmemaahan, mikä ei sekään olisi ollut omiaan parantamaan pelautustahtia. Mutta nty se on siis kuitenkin loppu. Finito. The end. EIkä edes kovin Happy sellainen.
Kiitos kanssapelaajille ja erityisesti pelinjohtajalle on kuitenkin paikallaan.
Peli kesti yhdestä kymmeneen ja ennen peliä kävimme vielä Sadun kanssa hoitamassa juoksevia asioita. Olimem siis liikkeellä noin kymmenestä kymmeneen, joka alkoi vahvasti ylittää Sadun rajat. Illalla kotiin opäästyämme Sadun niska oli taas kipeä ja oireili vielä aamullakin. Nyt tilanne on jo palannut normaaliksi (Sadun standardeilla siis).

Kalastelua

Tällä kertaa kalastelen pelaajia. Jos olet tämän blogin lukija ja sinua kiinnostaisi peli jossa hahmosta ei tarvitse ennen ensimmäistä pelikertaa tietää kuin tärkeimmät luonteenpiirteet ja jonka pelimuistiinpanoina on pelaajien ja pelinjohtajan yhdessä kirjoittama blogi niin ota yhteyttä.
Itse pelistä sen verran että pelin kantavina teemoina ovat mielenterveys ja sen horjuminen, vanhemman suhde lapseensa sekä todellisuuden subjektiivisuus. Pelissä fyysinen väkivalta ei ole hallitsevassa asemassa eikä pelissä ole pelaajille helposti esiintulevaa juonta. Peli pyörii pelaajahahmojen ja ei-pelaajahahmojen kommunikaation varassa ja pyrkii rohkaisemaan ajatusleikkeihin ja teorioihin.
Pelin maailma on pelinjohtajan oma viritelmä - Gnosis. Pelin säännöt ovat myös pelinjohtajan kotipolttoiset ja käyttävät satunnaislukugeneraattorina korttipakkaa. Säännöillä ei kuitenkaan ole erityisen merkittävää osuutta pelissä.
Peli voi ajoittain tuntua railroadatulta, ja se voi myös olla sitä.
Pelinjohtaja valmistautuu peleihin ajattelemalla asiaa autoillessaan pitkin suomea ja improvisoimalla paikan päällä.
Korostan vielä että pelissä ei ole 'juonikaarta', se tulee koostumaan (luultavasti) melko selvästi toisitaan erotettavissa olevista jaksoista. TV-sarjaviitteenä Prisoner on lähempänä totuutta kuin Carnivale vaikka molemmat ovatkin temaattisesti peliä lähellä (kumpikin kyllä aivan eri tavalla).
Jos sinua ei haittaa että totuus on pelkkää harhaa ja vieläpä vaihtuvaa sellaista niin tervetuloa mukaan. Jos kiinnostuneita esiintyy riittävästi (noin 4) ennen häämatkaa, pyrin pelauttamaan ensimmäisen pelin ennen häämatkaa. Jos kiinnostuneita ei ilmaannu, niin eipä sitten mitään :)

Häät lähestyvät

Onneksi myös järjestelyt etenevät. Tällä viikolla olemme saaneet aikaan seuraavaa:
1) Vieraille jaettavat lahjat on tehty, ei tästä sen enempää tässä vaiheessa :)
2) Häiden ruokalista ja muut pitopalveluun liityvät asiat on nyt virallisesti sovittu
3) Sadun puku on sovitettu
4) Rikun puvun mitat on otettu ja puku on tilattu
5) Sadun hääsormus on tilattu ja Rikun sormuksen kaivertamisesta on sovittu
6) Olemme saaneet kuulla ettemme saakaan vuorata Taidelainaamosta tauluja hääpaikalle ja olemme kehittäneet korvaavan suunnitelman
7) Hääparin lasit (Lahja Rikun äidiltä) on viety kaiverrettaviksi
8) Hääsivut on avattu ja ne löytyvät täältä
9) Olemme suunnitelleet ohjelman puheosuuksia :)
10) Huomenna menemme sopimaan hääpaikan kukista, morsiuskimpusta ja sulhasen napinläpikukasta.
Ja kaikki tämä Sadun ollessa sairaslomalla...
Lisäksi olemme hankkineet ratsastustarvikkeita (kenkiä, housuja, hansikkaita, kypäriä) ja visioineet vuotta 2010 ja omaa hevostilaamme.
Töissä tämä viikko oli enimmäkseen toimistossa istumista, ensi viikolla onkin sitten edessä matka Järvenpäähän, Helsinkiin ja Karkkilaan. Loppuviikko meneekin istuessa palavereissa Turussa, että ei lepoa sitten hetkeen.
Olen selvästi toipumassa vuodenvaihteesta, koska taas tekisi mieleni pelauttaa. Ajatuksissa on improvisaatioon vahvasti nojaava Dickiääninen matka mielenterveyden rajamaille pelissä jossa totuus on harvinainen luonnonvara. Voisin yrittää aloittaa jonkinlaisella pidemmällä demopelillä ennen häämatkalle lähtöä.
"This is where your sanity gives in..."
Sadun niskahermon kivut ovat pahentuneet ja nyt ollaan siinä tilanteessa että Satu menee magneettikuvaan (elämänsä kolmanteen) viikon päästä tiistaina. Sen jälkeen sitten luultavasti edessä on lähete kipupoliklinikalle TYKSiin. Jotain asialle on kuitenkin tehtävä, kun Sadun niska ei enää anna edes nukkua. Toistaiseksi Sadulle määrättiin sen verran tujua särkylääkettä, ettei reseptiä voinut soittaa apteekkiin, eikä apteekki antanut ottaa reseptiä mukaan kotiin enää ensimmäisten lääkkeiden haun jälkeen. On kai se sekin tapa hankkia kanta-asiakkaita :)
Lisäksi Satu hankki lääkärin ehdotuksesta niskatuen joka on aitoa 'olen ollut kolarissa' mallia. Ensimmäisen kerran sen nähdessäni järkytyin itsekin, Satu näyttää aika pelottavalta tukensa kanssa. Mutta nyt siis tiedätte miksi se on hankittu ja voitte kuulua siihen harvalukuiseen joukkoon ihmisiä joiden ei ole pakko kysyä aiheesta :)

Lomaa ja roolipelejä

Olen aikalailla täpinöissäni. Jostain työväsymyksen ja joulukiireiden alta tai pikemminkin niiden väistyttyä on minussa herännyt jälleen roolipelaaja, joka haluaa edistää omaa kampanjaansa. Selvästi rauhallinen joulunvietto useilla torkuilla ja hyvällä ruoalla on tehnyt minulle hyvää. Lisäksi kissojen seurallisuus on ollut ihastuttavaa. Matkalla Sotkamoon keksin yhden modifikaation sääntösysteemiini, joka mielestäni toi siihen hyvin mielenkiintoisen ja toimivan lisän. Tänään kirjoitin sen sitten ylös sekä aloitin pitkän sääntötestauksen prosessin. Lisäksi kehitin viimeinkin toimivan (toivottavasti) juonikaari-idean kampanjaidealleni, joka toistaiseksi on ollut kasa yksittäisiä tapauksia. Ehkä tämä vielä tästä pelauttamiseksi muuttuu, jos vain pelaajat tekevät kanssani yhteistyötä.

Sotkamossa on ollut varsin rentoa ja miellyttävää. Ruokaa on kaapit täynnä ja sitä voi sieltä käydä tarpeen mukaan napostelemassa. En edes halua ajatella, miten paljon olen täällä lihonnut. Se on sitten uuden vuoden murhe. Olemme katsoneet pari hyvää elokuvaa, käyneet kävelyllä, savusaunassa (jouluaattona) ja huomenna olemme menossa ratsastusvaellukselle islanninhevosilla. Se vähän jännittää, sillä itse olen ratsastanut joskus 10v sitten eikä Riku ole ratsastanut koskaan, kai. Mutta eiköhän se tule olemaan kivaa. Huomenna illalla sitten raportoin. =)

Siihen asti,

Satu

KIRI

KIRI (Kolon Improvisoidun Roolipelaamisen Ilta) tapahtui eilen Kolossa. Paikalla olivat saapuneet Riku (pelinjohtaja), Satu, Mikko, Suvi, Heta ja Tommi.
Pelaajien toimesta tehtiin ensin pelin määrittely; Hard Boiled Action peli Cyberpunk-maailmassa, hahmot olivat ex-poliiseja ja peli alkoi Hotellista.
Tapahtuma pysyi aikataulussaan ja aikataulua voi myös vähän muokata, alkuun menee vähemmän aikaa ja hahmonluontiin pitänee varata sitä hieman enemmän. Peli onnistui olemaan cyberpunkkia, Actioniakin nähtiin ja vähän siinä ehkä oli hard Boiledin tyyliäkin, mutta Actionin puutteesta peli Action-peliksi eniten kärsi.
Pelissä hahmot palkattiin välittäjän toimineen konsultin toimesta selvittämään minne kaapatun Korporaattimiljardöörin poika oli joutunut ja kuka oli kaappauksen takana. Sateen ja savun keskellä tapahtumia tutkittiin ja saatiin selvillekin kaappauksen suorittajat ja heidät palkannut taho. Tällä kertaa hahmot kävelivät kotiin 250,000 rikkaampina, mutta lapsi jäi vielä kaappaajien käsiin. Lapsikin luonnollisesti oli tuote ja liikesalaisuus mutta ei siitä sen enempää.
Pelinjohtajalle jäi mieleen muutama ajatus joilla seuraava KIRI voisi sujua jouhevammin.
Ensinnäkin hahmonluontia varmaan auttaisi jos olisi olemassa jonkinlainen täytettävä lomake, toisekseen voisi olla järkevää että pelinjohtaja nykäisisi hihasta hahmojen arkkityypit ja pelaajat saisivat sitten niistä valita omansa (esim samassa järjestyksessä kuin pelinluyontikin sujui).
Pelaajien kommentit olivat rohkaisevia, peli ei ollut totaalinen floppi ja ihmisillä oli hauskaa. Yhden kerran peli kärsi kampanjan ongelmista kun peli pari kertaa hajosi. Ehkä KIRIn kaltaiselle tuotteelle viisi pelaajaa on jo liikaa.
No, oli ainakin rentouttavaa päästä pelauttamaan. Kaikenlainen pelinjohdollinen toiminta KIRIn jälkeen kyllä näyttää venyvän uuteenvuoteen, eihän tätä vuotta ole enää jäljellä kuin muutama hassu (työ)päivä...

--
Riku