Tänään kävimme tutustumassa Jaakkolan talliin Mynämäessä. Sen kahdestakymmenstäkolmesta (23) hevosesta Issikoita oli peräti 19 (loput neljä olivat kolme shetlanninponia ja yksi puoliponi) ja lauma pällisteli meitä kun askelsimme menemään aitauksessa.
Talli oli siisti, ohjaaja mukava ja saimme kävelyskelyn lisäksi myös ravata ja töltätä. Kuulimme jälleen mukavia asioita Issikoiden hoidosta (voivat olla jatkuvassa ruokinnassa, eli kunhan ruokaa riittää niin säännöstelyä ei tarvita) ja kotihevoset selviävät kengittämättäkin kaiken muun ajan paitsi liukkaimmat jääkelit.
Jaakkolan tallin hevosilla oli käytössäänmuhkeat kuuden hehtaarin metsämaat, kelpaa siellä hevosen kulkea.
Satu sai ratsastaa Nasi:lla ja minä sain alleni Höfdingi:n. Nasi oli ruskea ja Höfdingi hiirakko. Höfding oli alussa hieman kovapäinen mutta kun minun käteeni istutettiin piiska, muuttui hevosen käytös heti. Onneksi ei tiennyt etten olisi osannut kyseisellä härpäkkeellä mitään tehdä. Ihan ratsastuksen lopussa kun irrotin jalat jalustimista muutaman kierroksen ajaksi Höfdingi reagoi sitten herkemmin kuin kertaakaan aikaisemmin.
Nasi oli yhtälailla jääräpäinen ja Sadullekin annettiin piiska. Nasi ei oikein pitänyt harjauksesta (jonka siis teimme ennen ratsastusta) mutta tunnin loppuun mennessä Nasi ja Satukin ymmärsivät toisiaan jo oikein hyvin.
Taisimme valita Jaakkolan tallin siksi talliksi jossa ratsastelemme ja seuraavan kerran menemme sinne 28.1 kello 14.00 (tai siis mennään noin puoli kahdeksi että pääsemme harjaamaan ja satuloimaan silloiset hevoset).
Palattuamme kotiin kävimme pikaisesti suihkussa ja sitten lähdimme viettämää iltaa Hanen ja Katriinan luokse Kohmoon. Söimme fondueta ja juttelimem kissoista ja muustakin. Neljä paikallista kissaeläintä olivat oikein söpöjä ja Hanen esittelemä japanilainen playstayshun-peli kerrassaan psykedeelinen. Japanilaisessa mielessä on jotain vahvasti kohdallaan :)
Kotiin palattuamme omat kissamme näyttivät jotenkin kasvaneilta. Ovathan nämä aika vonkaleita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti